lauantai 7. kesäkuuta 2014

Rakkaudesta lajiin

Tämä otsikko lausahdus kuullaan vastaukseksi urheilijoiden suusta, kun heiltä kysytään pitkään kestäneistä urheilu-urista. Vastaus on yksinkertainen, mutta sisältää kaiken oleellisen. Herääkin kysymys, miksi tavan kansalaisen on vaikea ymmärtää urheilijaa, joka laittaa itsensä täysillä likoon uransa ehtoopuolella, mutta ei kuitenkaan välttämättä enää menesty. Mitä tuokin vielä jatkaa, eikö se ällyy jo lopettaa, koko ajan joku paikka paskana, rahan takia tuolla pyörii, antasivat nuoremmille näyttöpaikan, väsyny ukko, ei oo ennee entisensä. Ihania kannustuksen sanoja. Kuka meistä voi muka päättää tai arvostella milloin Litmanen tai Möttölä lopettaa uransa?

Ihmiset haluavat onnellisen lopun urheilussa, kuten elokuvissa ja se tarkoittaa, että tähtien sakarat eivät saa pyöristyä. Pitäisi siis ”älytä” lopettaa huipulla, ettei saa paskaa niskaansa. Miksi? Selänne saa pelata rakkaudesta lajiin (hyvin tai huonosti), mutta ei taida olla kaikilla ihan samat oikeudet tässä maassa. Juuri silloin kuin sitä rakkautta ja ymmärrystä lajia kohtaan löytyy enemmän kuin ikinä. Monella rakkaus vie järjen, eikä monikaan pysty lopettamaan uraansa absoluuttisella huipulla. Pasi Petteri Pirinen tämän teki, vaikka moni olisi halunnut hänen vielä jatkavan. Pelivuosia olisi ollut vielä roolitetussa pesiksessä vaikka kuinka monta, mutta piste.
Ikävuodet urheilussa ovat menettämässä onneksi merkitystään, sillä olen ollut todistamassa läheltä kahden lukkarilegendan kohdalla ennustusten pieleen menoa. Herrat Holttinen ja Kohonen ovat esimerkeillään näyttäneet pitkää nenää vanhuus puheille ja kumpikin on pelannut kymmenkunta vuotta topissa ensimmäisten vanhuuspuheiden jälkeen. Ikä on vain numero ja lyömäase katsojille ja sitä saa Tonin kohdalla käyttää vielä pitkään, sillä en usko, että tämä herra tekee Pirisiä.

Ennustukseni, ihan vaan rakkaudesta lajiin: Nelikymppinen urheilija huipulla ei ole enää kummajainen, mutta kaksikymppinen on.

Tämän blogin piti käsitellä pesiksen ulkopuolista elämää, niinpä.

T: Kohta ikämies Partanen 

1 kommentti:

  1. Kuulehan Sami, eiköhän se ole sinunkin kohdalla sama tilanne kun erään toisen muualla pelaavan Kiteeläisen "staran" kohdalla kommentti häneltä: "Ei ne huonoille huutele". Sinulla on vielä kovasti annettavaa näille nuoremmille kuumaverisille joukkueen pelimiehillle mm.siinä mitä tarkoittaa peräänantamattomuus pelitilanteissa ja peliäly joskus nopeatempoisissakin tilanteissa, eli elää hetkessä eikä miettiä asioita liikaa murehtimalla. Vanhemman pelimiehen tehtävä on luoda uskoa omaan tekemiseen ja osaamiseen omien vahvuuksien kautta mitä kullekkin on suotu sekä jalostamalla ne liki täydelliseksi. Itse aloin seurata pesistä muuttaessani Kiteelle 1972. Moni pelaaja on kulkenut vuosien aikana rantakentän kautta elämäänsä eteenpäin ja antanut meille omalla panoksellaan hienoja hetkiä tämän rakkaan pelin parissa. "Eikun eteenpäin vaan" sano mummo lumessa, ikä on vaan numeroita.

    Terveisin Rauta Risto

    VastaaPoista