Huikeaa penkkiurheilijan kevättä!
Penkkiurheilijaa on hellitty tällä viikolla oikein olan takaa (SM-liiga finaaleja, mestareiden liigaa, lentopalloa, koripalloa yms.). Nuo edellä mainitut sarjat ovat sinällään jo kiinnostavia, mutta halleluja mitä draamaa ko. sarjat ovat katsojilleen tarjoilleet. Kaiken pelillisen sisällön lisäksi uskomattomia taustanostoja, mm. Vellu Ketola oli valmis jättämään kaiken vanhan pahan taakseen ja astumaan isomäen halliin ja ojentamaan kanada-malja Patakapteenin käsivarsille. RESPECT!!!
Ja kas kummaa, siinä kun talvisarjoja aletaan lyömään nippuun niin Superpesiskesäkin on jo nurkan takana (17.5 sarjakauden avaus kotona Sotkamoa vastaan). Joukkueelle oman haasteensa kauden alle tuo rantakentän nurmen uusinta, joka ajaa joukkueen treenaamaan edelleen sisällä hutsissa sekä reissumiehet Joensuun mehtimäellä. Tämän ei kuitenkaan anneta vaikuttaa kokonaisuuteen. (ERITTÄIN) Positiivista on se, että joukkue alkaa vihdoin viimein olemaan pois lasaretista. Vahva usko on siihen, että 17.5 kiilaan juoksee fyysisesti ja henkisesti kovassa tikissä oleva joukkue. Joukkue joka täydentyi tällä viikolla uudella ukolla, Ville Postilla. Posti tulee loistavaan saumaan ajatellen Tillin (Sami Purmosen) pelikirjaa. Posti mahdollistaa tulollaan erinlaisten variaatioiden käytön niin sisä- kuin ulkopelissäkin. Joukkue lähtee viikon kuluttua Imatralle perinteiseen Velimalja-turnaukseen ottamaan mittaa muutamasta ykköspesisjoukkueesta. Tämän jälkeen vielä kaksi harjoituspeliä Joensuuta ja Sotkamoa vastaan ennen kauden avausta. BTW, Muskelimies Hynninen täräytti viikonloppuna Keski-Karjalan messuilla lyöntitutkaan sellaiset lukemat, että en ihan mielelläni olisi vastustajan joukkueen etumiehenä ottamassa "Hynän" niittejä haaviin. Mukava nähdä kesällä miten ulkokentät pelaavat tykinkuulaa vastaan.
Omalta osaltani tuleva kesä tuo mukanaan uuden ja todella mielenkiintoisen haasteen ja tehtävän superpesisjoukkueen mukana videovalmentajana. Lisäksi tuotan materiaalia kotisivuille sekä facebook- että youtubesivuille. Tehtävä vie allekirjoittaneenkin joukkueen mukana vieraspeleihin, tuleepa samalla laaja otanta stadioneilla tarjottavista kisamakkaroista (joista sitten runkosarjan loppupuolella viiltävä arvostelu). Tässä välissä nöyrä kiitos omalle "kotijoukkueelle", joka venymisellään ja tietyin aikataulujärjestelyin on ylipäänsä mahdollistanut tarttumisen tähän kiinnostavaan tehtävään. Tehtävä jonka otin vastaan viime syksynä on kai oman "pesisurani" kohokohta. Merkki siitä, että vaikka (laji kuin laji) lajin pelilliset taidot eivät huipulle riittäisikään. Voi rakastama laji tarjota intohimoisesti siihen suhtautuvalle vähintään yhtä suuria haasteita ja kokemuksia kuin pelaajankin roolissa oleminen. Joten lajiniilot -Keep the faith-
Tämä blogi tulee kulkemaan joukkueen mukana tulevava suvena ympäri Suomen niemeä. Kuten yltä voit todeta, ei blogimme avaa sinulle ykkös-kolmostilanteen purkuun johtavaa koodia, vaan tarkoituksena on avata pesäpalloilijan, huippu-urheilijan, yksittäisen ihmisen verhoa pesäpalloa seuraavalle yleisölle.
-Aki Sutinen
