Keihäänheittoa ja eritteitä

Taas pitkän, sitkiän, sakian, synkiän, helevetin kylymän, pimiän, tautisen talaven jäläkeen on saatu kausi käyntiin ja sehän tietää myös sitä, että pitäisi kirjoittaa jonkinnäköinen värssy meidän blogiin. Bussi saapui Vimpelistä Rantakentälle aamulla puoli kuusi, joten kolmen tunnin unien jälkeen päivä on edennyt utuisissa tunnelmissa eikä jutun aihetta meinaa oikein löytyä.

Eilinen konttaus Saarikentällä on pyörinyt mielessä koko päivän, eikä sen vuoksi ole osannut päättää edes kuinka päin sohvalla makaisi. Onneksi pelit jatkuvat jo sunnuntaina ja päästään taas taistelemaan pisteistä, elintärkeistä pisteistä.

Toivomus oli, että blogiteksteissä käsiteltäisiin elämää pesäpallon ulkopuolella, mutta ainakaan omalla kohdallani sitä muuta elämää ei, ainakaan kesäisin, ole. Päivien kohokohdat ovat pelit ja treenit. Kaiken muun ajan pyrin käyttämään mahdollisimman tehokkaasti palautumiseen. Kylmäaltaat, jääpussit, hierojat ja fysioterapeutit ovatkin tulleet tutuiksi vuosiensaatossa. Toisin sanoen, elämäni kesäisin on varsin askeettista.

On kesäisin kuitenkin yksi nautintoaine, pesäpallon lisäksi, jota käytän säännöllisesti, nimittäin keihäänheitto! Keihäänheitto on ollut itselleni aina se suosikkiurheilulaji. Itse asiassa ensimmäinen urheilumuistokin, minkä muistan täysin kirkkaasti, on Kimmo Kinnusen Tokiossa paiskaama maailmamestaruus vuodelta 1991, tuloksella 90,82! Sen tuuletuksen tulen muistamaan aina, ja sen kisan jälkeen olenkin liimautunut ruudun ääreen aina kun keppiä heitetään, eikä pienimpänä syynä ole suomalaisten menestys tai oman paikkakunnan poika Tero Pitkämäki. Valitettavasti kisoja televisioidaan aivan liian harvoin, joten tulokset ja kisat, joutuukin kaivamaan muuta kautta.

Aikanaan tuli asuttua vuosi Kuortaneen Urheiluopistolla ja harjoiteltua Petteri Piirosen valvovan silmän alla. Piironen toimi silloin Kuortaneen Urheiluopiston heittovalmentajana ja hänen toimia seuraamalla innostuin entistä enemmän keihäänheitosta. Suomen kärkiheittäjät leireilivät Kuortaneella ja Petterin siivellä pääsin seuraamaan mm. miten rauta liikkuu heidän testeissä, ja liikkuihan se! Nykyään Petteri valmentaa mm. muuan Julius Yegoa ja Ihab Abdelrahmania!

Nyt kolme talvea Tanhuvaarassa harjoitelleena on ollut kunnia tutustua Pielaveden moottoriturpa Antti Ruuskaseen ja hänen valmentajaansa Aki Parviaiseen. Voidaan siis kai sanoa, että tähdet ovat olleet itselleni suotuisat, kun olen päässyt ummikkona seuraamaan suosikkilajiani ja sen urheilijoita näinkin läheltä!

Yleisurheilijat ovat muuten osoittautuneet varsin innokkaiksi pesäpallon lyöjiksi. Topin kanssa kun olemme saaneet treenit pakettiin, niin harva se kerta olemme jääneet syöttelemään heille. Eikä siellä paljon huteja ole nähty! Ruuskasen ykköspomppuprosenttikin taisi olla talvella parempi kuin Topilla! Toisaalta Topin käsi taitaa olla Ruuskasen hanskaa kovempi. Toivottavasti Rion olympialaisten aikoihin voimasuhteet ovat kääntyneet sillä se tietää menestystä, kummallekin!

Ai niin, olihan tässä keväällä yksi toisenlainenkin episodi! Pohjustetaan sen verran, että olemme Henna-Riikan kanssa eläinrakkaina ihmisinä ottaneet pelikavereiden koiria mielellämme hoitoon, jos on ollut tarvetta. 2011 Hacklinin Juhon Jaska-koira oli yösijaa vailla ja totta kai me autettiin. Jaska sai hyvää hoitoa hellässä huomassamme ja nälkäisen näköinen kaveri kun oli, niin syötin sille siinä sivussa pari kuutiota Atrian lihapullia. No, yöllä Jaska oli kostanut ja sotkenut kaikki matot paskallansa. Tai itse asiassa ainoastaan kaikki valkoiset matot, kuinka olikaan onnistunut? Hyvää tässä oli kuitenkin se, että Atrian kolmannen kvartaalin tulos pompsahti lihapullien ansiosta ja osakkeenomistajana paska satoikin euroina omaan laariin.

No nyt, muutama viikko sitten perhe Hurskainen & Heikkinen tarvitsi Aatu-koiralle hoitajaa ja ilomielin tähän suostuimme. Vahingosta viisastuneena päätin noudattaa Marian tiukkoja ohjeita, enkä ruokkinut yhtään enempää kuin opastettiin, vaikka Aatu anelevasti pyysikin. Kiitoksena tästä heräsin aamuyöllä Aatun suorittamaan kultaiseen suihkuun. Kohteena ei kuitenkaan tällä kertaa ollut valkoiset matot vaan minä. Aatu oli kiivennyt nukkuvan miehen päälle ja teki tarpeensa siihen kyselemättä. Joo ja kyllä, nukuin ilman peittoa. Täytyy myöntää, että sillä hetkellä nauratti kuin black metal -yhtyeen solistia!

Eli mitä tästä opimme? Jos koirallanne on ummetusta tai ongelmia virtsakivien kanssa, tiedätte mihin olla yhteydessä!

Kiitos ja anteeksi! -ML-

Kysymyspatteri

Tervehdys pesiskansa ja muutkin hemmot!

Blogivuoro heitettiin meikäläiselle tällä viikolla Hämäläisen Villen suunnalta. Tarkoituksena olisi avata pesiksen ulkopuolista elämää, mutta ei se viime vuodesta ole muuttunut mihinkään. Taustalla pyörii edelleenkin metästystä, kalastusta ja opiskeluelämää tanhuvaaran suunnalla. Välillä pitää myös näyttäytyä kauniimmalle osapuolelle. J

Sen verran avarran pesäpalloilun puolelta, että viime talven harjoituskuviot myllerrettiin uuteen kuosiin. Sovittiin kesällä Latvalan Masan kanssa, että hänestä tulee meikäläisen henk.koht. valmentaja talveksi. Nyt on talvi takana ja tuloksia syntyi, etenkin voimapuolella. Reenaaminen oli helppoa ja entistä mielenkiintoisempaa, kun kuviot vähän muuttuivat. Eiköhän jatkosopparia aleta kirjoittelemaan jo tulevillekin vuosille, vai mitä?

Ettei kirjoitukseni loppuisi tähän, annoin (melkein) vapaat kädet joukkueelle ja käskin heitä kysymään kysymyksiä minulta, joihin sitten parhaani mukaan vastailen. Tässäpä niitä nyt tulee:

Miten hemmottelet tyttöystävääsi? – Kyllä se niihin yksinkertaisiin kuvioihin perustuu. Ei mitään suurta ole tullut vielä järjestettyä. Suhteen alkuaikana tuli hemmoteltua enemmän ja nyt meinaa jäädä liian vähälle.

Jos saisit olla yhden päivän joku muu, kuka olisit ja miksi? – Teemu Selänne. Haluaisin tietää minkälaista on elää NHL-pelaajana ja kunnioitettuna sellaisena.

Luomu vai ei? – Luomu

Paras venepaketti? – Silver Eagle star cabin uisteluvarustuksella!

Jos ostaisit osakkeita, mitä ostaisit ja miksi? – Heleppo. Sellaisia mitkä tekee tulosta! (Syksyllä Atriaa, metällä menee hiillosta)

Nimeä kaksi maailman kauneinta naista? – Eva Longoria ja Megan Fox

Paras jalkapallo muistosi? – Se on siellä ala-asteaikoina, kun pelattiin koulujenvälistä peliä. Tein ratkaisumaalin oikeaan yläkulmaan ja pokkasin pelin päätteeksi lusikan.

Montako vuoden pesäpalloilijatitteliä sinulla on 10 vuoden kuluttua? – En ole selvännäkijä. Aika näyttää.

Jos et pelaisi pesistä, mitä tekisit? – Pelaisin Salibandya.

Mielipiteesi salapoliisidekkari Team-Eskosta? – Tämä juttuhan peräisin joltain pelireissulta, kun tuli heitettyä taas ”hyviä” juttuja. Tarkoittaa sketsisarjaa team-ahmaa, mutta tuli väännettyä jostain salapoliisidekkari Team-Esko.

Jos sinusta tehtäisiin elokuva, kuka olisi näyttelijänä ja miksi? – Elokuvasta pitäisi väkisin vääntää kunnon toimintapläjäys, koska partnerina olisi Jason Statham. Yksinkertaisesti paras.

Metsästys vai kalastus? – Molemmissa on omat viehätyksensä, mutta jos pitää valinta tehdä, niin kalastus vie pienellä erotuksella voiton.

Villen lähettämään haasteeseen saatte myös vastauksen, mutta tämä tapahtuu kirjallisessa muodossa. Haastehan koski karaokebravuuria. – Koskaan en ole karaokea laulanut, eikä itse asiassa pätkän vertaa kiinnostakkaan, joten bravuuria ei ole syntynyt. Ehkä se joskus syntyy tai sitten ei.

Seuraavana vuorossa itse mentori Mauno Latvala. Katsellaan ensi viikolla, mitä Matti on meille keksinyt.

-Topi Hurskainen

Haemaelaeinen

Se olisi sitten aika polkaista käyntiin Kipan blogi vuodelta 2014. Korkeammat voimat ovat suuressa viisaudessaan päättäneet lähteä niin sanotusti ”kova pää edellä” haastamaan Kipa-faneja näiden kirjallisten ja videomuotoisten tervehdysten luomisessa. Ensimmäinen vuoro lankesi minulle, joten eihän siinä muuta voi, kun toteuttaa suuren Hiilarin toivomusta ja lähteä raapustamaan jotakin lukijoiden iloksi tai suruksi.

Viime vuonna omalla vuorollani väsäsin suurella budjetilla, viikkojen suunnittelun jälkeen LatvaMasan kanssa Tohmajärven esittelyvideon. Valitettavasti video ei saavuttanut yhtä suurta suosiota, kuin eräs kielitaiteilijatyttönen, joka tällä hetkellä tienaa videoillaan dollareita Ameriikassa asti. Koska mikään taho ei halua maksaa minulle videoista, päädyin kirjalliseen tuotokseen.

Luomisen tuska ja ensimmäisen kirjoittajan paineet loivat tilanteestani lähes kestämättömän vaikean, sillä kirjoittamisaiheet tuntuivat olevan melko vähissä. Päätin kuitenkin kertoa hieman viime kauden viimeisen pelin jälkeisistä ajoista. Syksyllä pakkasin kamppeeni ja rojuni ja siirsin ne 70 kilometriä Pohjoiseen, eli isommalle kirkolle. Samaan aikaan yritin ottaa niskalenkkiä opiskeluistani ja niiden viimeisestä isosta möröstä, eli opinnäytetyöstä. Ajelin siis syksyllä lähes joka päivä Tohmajärvelle, jossa käytiin melkoista käsipainia vastustaja kanssa jonka nimi oli Materiaalinohjauksen kehittäminen, Case: MFG Components Oy. Syksyn joukkueharjoituksiin matkatessa sain esimakua Suomen suosituimmasta seurapelistä eli Suomipop-visasta. Joensuun osaston kanssa Kiteelle matkatessa tuli myös tutuksi Simpin kiperät lätkäkysymykset, joita miettiessä tunnin matka sujui yhdessä hujauksessa.

Nyttemmin keväällä yli satakiloinen vastustajani tuntui väsyneen sen verran että pistevoittoon päättyi yli vuoden kestänyt taistelu, joten viimeinen kouluhommani on näin selätetty. Mikäli Jyväskylän ammattikorkeakoulun isot pomot näin päättävät, liitetään Ville Hämäläisen nimen eteen liite ”tradenomi” aivan näillä näppäimillä. Syksyllä seuraavalla kierroksella vastaani asettuu vieläkin isompi, jopa Alexander Kareliniin verrattavissa oleva jääkaappipakastinyhdistelmä: työelämä. Käytänkin tämän tilaisuuden hyväkseni ja julistan nyt kilpailun alkaneeksi. Kilpailun nimi on: Tarjoa Hämäläisen ahman pojalle töitä. Kilpailun voittaja saa palkinnoksi tunnollisen työntekijän talven pitkiksi kuukausiksi. Vastaukset ohjaan suoraan sihteerilleni Aki Sutiselle, joka toivoo vastauksia sähköpostiin, joka varmaan löytyy jostakin. Mikäli ei, vastaukset voi myös lähettää pullopostilla.

Seuraavana blogivuorossa taitaakin olla Topi ”Döp” Hurskainen, jolle esitänkin ensimmäisen haasteen. Mikä on Topin karaokebravuuri ja haastan Topin esittämään videotervehdyksenä pienen pätkän tästä musiikkieämyksestä.