Kerta se on
ensimmäinenkin. Jos huippupainija pystyy kirjoittamaan kirjan, vieläpä saamaan
palkinnonkin siitä, niin pakko minun on yrittää blogikirjoitus saada aikaan.
Tosin palkintoa en tästä odota, kritiikkiä kylläkin.
Monesti puhutaan, että ympyrät sulkeutuu aina jollain tapaa meidän elämämme ja pelaajauran varrella.
Jonkinlainen ympyrä sulkeutuu tänä vuonna, 2014, kun saan pukea Kiteen Pallon
edustusasun päälle.
Eipä olisi uskonut
monikaan, jos suuresti arvostamani pelinjohtaja/valmentaja Valto Tyynelä olisi
sanonut Kiteen tenavaleirillä vuonna 1985, että 29 vuoden kuluttua tämä
Rantakenttä on sinun unelmiesi näyttämö, kotikenttä. Kiteeltä se alkoi ja
unelmat saavutettuina se loppuu Kiteellä.
Kiteen joukkueessa on
ollut aina jotain erikoista, mikä on minua kiinnostanut. Samoin kuin Sotkamon
Jymyssä. Mitä täällä tehdään erilailla kuin pohjanmaalla? Näiden 29 vuoden
aikana on mestaruus mennyt itäiseen suomeen 21 kertaa! Eipä ole kumma kun itsellä
näitä kultaisia eikä hopeisia” pränikköjä” kaapista löydykään, kun koko ura,
yhtä vuotta lukuun ottamatta, läntisen suomen opeilla harjoiteltu ja pelattu.
2010 Soinin Jupe
osuvasti sanoi Sotkamo pelin jälkeen että, pääsisipä ”kärpäsenä” edes hetkeksi
Jymyn pukukopinkattoon kuuntelemaan miten ja kuinka ne ajattelee.
Nyt olen päässyt tänne
Pohjois-Karjalaan Kiteelle katsomaan ja
oppimaan mikä on homman nimi. Ensi kuun jälkeen on jo huhtikuu ja ”kärpäset”
alakaa kohmelosta heräilemään. En tosin meinaa vain kärpäsenä katsella tätä
touhua.. Ehkä jotain annettavaa löytyy minultakin Kiteelle.
Haluan herättää joukkueen, seuran ja koko
kaupungin, kuin taistelemaan suomenmestaruudesta.
Täällä se on
onnistunut ennenkin ja onnistuu tänä vuonnakin.
-Jukka Latvala-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti